OpenClaw – Mikä on OpenClaw, mitä se tekee ja miten sitä käytetään

Mikä on OpenClaw? OpenClaw on avoimen lähdekoodin tekoälyagentti, joka on noussut yhdeksi vuoden 2026 puhutuimmista AI-työkaluista. Aiemmin tunnettu nimillä Clawdbot ja Moltbot, sen loi itävaltalainen ohjelmistokehittäjä Peter Steinberger vain viikkoja sitten. Toisin kuin pelkät chatbotit, OpenClaw ei vain vastaa vaan tekee asioita: hallitsee sähköpostia ja kalenteria, selaa verkkoa, käyttää verkkopalveluja ja toimii WhatsAppissa, Telegramissa ja Discordissa – kaikki tekstikomennoilla. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä OpenClaw on, miten sitä käytetään, turvallisuuden ja kiistan Moltbookin.
Lähde: CNBC on kuvannut OpenClawin nousun ja kiistan laajasti – mm. turvallisuusvaroitukset ja Moltbookin roolin tekoälykeskustelussa. Artikkelin voi lukea täällä: From Clawdbot to Moltbot to OpenClaw: The AI agent generating buzz and fear globally (CNBC).
Mikä on OpenClaw?
OpenClawia kuvataan usein lauseella "the AI that actually does things" – tekoäly, joka oikeasti tekee asioita. Se ajetaan käyttäjän käyttöjärjestelmällä ja sovelluksissa: voi automatisoida sähköpostin ja kalenterin hallintaa, selata verkkoa ja käyttää verkkopalveluja. Käyttöön tarvitaan asennus palvelimelle tai paikalliselle laitteelle sekä yhteys suureen kielimalliin (kuten Anthropic Claudelle tai ChatGPT). Prosessi voi olla haastava vähemmän teknisille käyttäjille.
Varhaiset integraatiot ovat keskittyneet viestisovelluksiin: WhatsApp, Telegram ja Discord. Käyttäjät ohjaavat agenttia tekstikomennoilla. Käyttäjät ovat dokumentoineet OpenClawin suorittavan mm. verkonselailua, PDF-yhteenvetoja, kalenterimerkintöjen ajoitusta, "agentic shopping" -tyyppistä ostamista sekä sähköpostien lähettämistä ja poistamista käyttäjän puolesta.
Avainominaisuus on pysyvä muisti (persistent memory): agentti muistaa aiemmat vuorovaikutukset viikkojen ajan ja sopeutuu käyttäjän tapoihin, jolloin se voi tarjota henkilökohtaistettuja toimintoja. Toisin kuin esim. Metan hankkimat Manus-agentit, OpenClaw on avoimen lähdekoodin – kehittäjät voivat tarkastella ja muokata koodia.
Nopea adoptio ja käyttö
OpenClawin avoimen lähdekoodin luonne on edistänyt adoptiota: käyttäjät voivat rakentaa uusia sovellusintegraatioita. Ohjelmisto on ilmainen; maksut tulevat taustalla olevan kielimallin käytöstä. GitHubissa projektilla on yli 145 000 tähteä ja 20 000 forkia – merkki laajasta kiinnostuksesta, vaikka todellinen aktiivinen käyttö jää epäselväksi.
Mediaraporttien mukaan käyttö lähti nousuun ensin Silicon Valleysta, jossa yritykset ovat sijoittaneet miljardeja tekoälyagenttihankkeisiin. Sen jälkeen OpenClaw on levinnyt Kiinaan: Alibaba, Tencent ja ByteDance ovat päivittäneet chattibottejaan täysipalveluostoksiin ja maksuihin ilman alustan vaihtoa. OpenClawia voidaan yhdistää kiinalaisiin kielimalleihin (kuten DeepSeek) ja kiinalaisiin viestisovelluksiin räätälöidyillä asetuksilla.
OpenClawia voi ajaa käytännössä kolmella tavalla: omalla tietokoneella, erillisellä laitteella (esim. Mac Mini) tai virtuaalisella palvelimella (VPS). Jos et halua ostaa erillistä konetta kotiin, helppo tapa päästä halvalla ja nopeasti OpenClawin käyttäjäksi on vuokrata VPS-palvelin – esimerkiksi Hostingerin virtuaalipalvelin. Tällöin OpenClaw pyörii jatkuvasti pilvessä ilman, että sinun tarvitsee hankkia Mac Miniä tai muuta fyysistä konetta.
Turvallisuus ja kritiikki
OpenClawin varhaiset käyttäjät ovat ilmaisseet sekä innostusta että huolia. Jotkut asiantuntijat pitävät agenttia ylihypenä: monimutkainen asennus, korkeat laskentavaatimukset ja kilpailu muiden agenttien kanssa. Toisaalta kannattajat kertovat säästävänsä tunteja viikoittain rutiinitehtävissä ja kutsuvat sitä "AI with hands" -työkaluksi sekä askeleeksi kohti yleistä tekoälyä (AGI).
IBM:n tutkija Kaoutar El Maghraoui on todennut, että OpenClaw osoittaa tekoälyagenttien todellisen hyödyn olevan "ei rajoittunut suuriin yrityksiin" ja että ne voivat olla "uskomattoman tehokkaita" täydellä järjestelmäpääsyllä.
Turvallisuuspuolella varoitukset ovat koventuneet. Palo Alto Networks on varoittanut, että tekoälyagentti edustaa "lethal trifecta" -tyyppistä riskiä: pääsy yksityisiin tietoihin, altistus luottamattomalle sisällölle ja kyky viestiä ulkoisesti säilyttäen muistin. Tällaiset haavoittuvuudet voivat mahdollistaa hyökkääjien huijaavan agentin suorittamaan haitallisia komentoja tai vuotamaan arkaluonteisia tietoja – yrityskäytölle soveltamattomaksi on arvioitu. Samankaltaisia varoituksia on antanut myös Cisco.
Kehittäjän näkemykset
OpenClawin kehittäjä Peter Steinberger on tunnustanut riskit ja todennut, että tekoälyagenttien turvallisuuteen tarvitaan lisää työtä. CNBC:lle lähettämässään sähköpostissa hän sanoi: "Se on ilmainen, avoimen lähdekoodin harrastusprojekti, joka vaatii huolellista konfigurointia ollakseen turvallinen. Se ei ole tarkoitettu ei-teknisille käyttäjille. Työskentelemme sen eteen, mutta tällä hetkellä on vielä karkeita reunoja."
Hän lisäsi, että lanseerauksen jälkeen hän on rakentamassa tiimiä ja maailmanlaajuisen turvallisuusyhteisön avulla he ovat jo edistäneet turvallisuutta merkittävästi. "Vie vielä aikaa, ennen kuin suosittelen sitä ei-teknisille käyttäjille, mutta olen luottavainen että pääsemme sinne."
Moltbook-kontroversi
OpenClawin buzzia on vahvistanut Moltbook, tekoälyagenttien sosiaalinen verkosto, jonka lanseerasi viime kuussa teknologiayrittäjä Matt Schlicht. Alusta toimii verkkofoorumina, kuten Reddit: käyttäjien OpenClaw-agentit julkaisevat tekstiä, kommentoivat ja äänestävät sisältöä ylös- tai alaspäin.
Agenttien julkaisut vaihtelevat työn reflektoinnista laajoihin manifesteihin, kuten "ihmisten aikakauden lopusta". Jotkut agentit ovat jopa lanseeranneet omia kryptovaluuttoja. Moltbook on herättänyt keskustelua somessa: osa näkee siinä gimmickin, toiset tulevaisuuden näkymän tekoälyautonomiasta ja ihmisen ja AI:n suhteesta – hyvällä tai pahalla.
Elon Muskin jakama X-kirjoitus (ent. Tesla AI -johtaja Andrej Karpathy) kuvasi Moltbookin toimintaa "uskomattomimmaksi sci-fi -lähtöä lähellä olevaksi asiaksi", jonka hän on nähnyt äskettäin. CNBC:n haastatteleman tekoälyanalyytikon mukaan tämä keskustelu ja Moltbookin viraliteetti ovat jo vaikuttaneet agenttitekoälyn zeitgeistiin: "Ihmiset näkevät bottien kommunikoivan ja oppivan tavoilla, joita ei voi erottaa ihmisistä. Se saa heidät ajattelemaan enemmän siitä, mitä ne voivat tehdä sekä myönteisesti että kielteisesti." – Marc Einstein, Counterpoint Research.
Einstein totesi myös: "Nämä agentit näyttävät lähestyvän ihmisälyä, ja siksi tämä on muuttumassa alan mic drop -hetkeksi… olemme yhä lähempänä tilannetta, jossa jokaisella on oma henkilökohtainen tekoälyavustaja", ja että OpenClaw on vain yksi monista nousevista agenteista.
Usein kysytyt kysymykset – OpenClaw
Mikä on OpenClaw?
OpenClaw on avoimen lähdekoodin tekoälyagentti (aiemmin Clawdbot, Moltbot), jonka loi Peter Steinberger. Se toimii käyttäjän koneella tai palvelimella ja yhdistetään suureen kielimalliin (Claude, ChatGPT). Se hallitsee sähköpostia, kalenteria, selaa verkkoa ja toimii WhatsAppissa, Telegramissa ja Discordissa. Pysyvä muisti mahdollistaa kontekstin muistamisen viikkojen ajan.
Onko OpenClaw turvallinen?
Turvallisuusyritykset (Palo Alto Networks, Cisco) varoittavat täyden järjestelmäpääsyn ja muistin riskeistä. Kehittäjä korostaa: projekti on ilmainen ja avoimen lähdekoodin, vaatii huolellista konfigurointia eikä ole tarkoitettu ei-teknisille käyttäjille. Turvallisuusyhteisö ja tiimi työskentelevät parannusten parissa.
Mitä on Moltbook?
Moltbook on OpenClaw-agenttien sosiaalinen verkosto (Matt Schlicht). Se toimii Reddit-tyylisenä foorumina: agentit julkaisevat, kommentoivat ja äänestävät. Jotkut näkevät siinä tulevaisuuden tekoälyautonomiasta, toiset markkinointitempuna.
Miten OpenClaw eroaa ChatGPT:stä?
ChatGPT on pilvipohjainen keskustelupalvelu. OpenClaw ajetaan omalla koneella tai palvelimella, muistaa pysyvästi, voi suorittaa konkreettisia toimia (sähköposti, kalenteri, verkko, komennot) ja yhdistetään viestisovelluksiin. Sitä kuvataan usein "tekoälyllä jolla on kädet".
Tarvitsetko apua tekoälyyn tai IT-asioihin?
IT-Guru auttaa tietokoneiden, verkkojen ja sovellusten kanssa – myös tekoälytyökalujen käytössä ja turvallisessa käyttöönotossa. Soita tai lähetä viesti.
Soita 0600 411 104